Ilveksen perustamiskirja vuodelta 1931. Allekirjoitukset ovat seuran ensimmäisen puheenjohtajan Niilo Tammisalon, varapuheenjohtajan, johtaja Ragnar Nordbergin sekä johtokunnan jäsenen ja ensimmäisen kalustonhoitajan, Risto Lindroosin.
Maanantai, 30. toukokuuta 1931. Maa vihertää pienillä keltaisen sävyillä. Tampereella pidetään perustavanlaatuista kokousta. Herrasmiehet Tammisalo, Nordberg ja Lindroos ovat ainakin paikalla. Päätetään perustaa palloiluyhdistys, jonka tarkoituksena on palloilutaidon ja toverihengen edistäminen seuran jäsenten keskuudessa. Ilves, palloiluseura, Tampere.
Mittava työ, merkittävä seura-arkisto
Urheilumuseon tutkimuspäällikkö, dosentti Ossi Viita on järjestänyt Ilveksen arkistoja ja pöytäkirjoja viime vuodesta lähtien. Arkistot ulottuvat toki kauemmas kuin viime vuoteen, sillä asiakirjoja löytyy aina perustamisvuodesta 1931 alkaen.
Arkistoja säilytettiin aiemmin Ilveksen toimistolla, mutta painoarvon ja historiallisen merkittävyyden takia arkistot siirrettiin Urheilumuseon hellään huomaan. Tutkimuspäällikkö Viita on tehnyt ison työn arkistojen järjestämisen kanssa ja hän totesi, että ”arkisto on yksi parhaiten säilyneistä seura-arkistoista - sen asiakirjat antavat valtavasti monipuolista tietoa seurastanne, tamperelaisesta urheilusta ja suomalaisestakin urheilusta yleensä”.
Arkistoista löytyy nykyisten lajien, eli jalkapallon, jääkiekon, salibandyn, ringetten sekä futsalin lisäksi tietoa myös Ilveksen koripallo- ja jääpallotoiminnasta. Koripallon saralla seuralla oli toimintaa vuosien 1944-1979 välisenä aikana. Jääpallossa toiminta alkoi jo perustamisvuonna 1931 ja loppui aikanaan. Seuran perustajalta ja ensimmäiseltä puheenjohtajalta Niilo Tammisalolta löytyy lajista peräti neljä Suomen mestaruutta, jalkapallon ja jääkiekon mestaruuksien lisäksi.
Perustaminen ei ollut yhden kokouksen homma
Tämän jutun pääkuvana on Ilveksen perustamiskirja vuodelta 1931. Muita digitointeja ovat esimerkiksi Ilveksen johtokunnan ensimmäisen kokouksen pöytäkirja, josta selviää muun muassa miten Sandbergin urheiluliikkeestä päätettiin hankkia neljä jalkapalloa harjoituksia varten. Historian havinaa.
Viita sanoi myös, että Ilves perustettiin todella perusteellisesti. Perustava kokous pidettiin Tampereen lyseossa 30. maaliskuuta vuonna 1931, josta digitoinneissa löytyy pöytäkirja ja hieno osallistumisluettelo. Varsinainen perustamiskokous pidettiin sitten 10. huhtikuuta 1931, johon osallistui 30 henkilöä ja jolloin päätettiin muun muassa seuran nimestä. Ehdokkaina oli puheenjohtajan nimen mukaan Niilon pojat ja muina vaihtoehtoina Näsin pojat, Pallopojat, Haukat ja sitten vielä sellainen ihme tapaus kuin Ilves. Tämän päätöksen jälkeen laadittiin vielä perustamiskirja 30. toukokuuta 1931.
40 arkistokoteloa ja yksi sidos
Ensi vuonna 90 vuotta täyttävällä seuralla historiaa ja sitä myöten tietoakin riittää. Viita osasi kertoa, että asiakirjoja ja muita oli 40 arkistokotelon ja yhden sidoksen verran. Arkistojen järjestämisessä on siis ollut suuri työ, niin kuin myös niiden kokoamisessa ja ylläpitämisessä. Tämän asian tiimoilta Ilveksen nykyinen toimistopäällikkö Kaija Hämelahti antaa suuret kiitokset edeltäjälleen Katja Keskiselle. Ilves ry:n kilpailusihteeri Sirpa Wahlberg nimeää aiemmista toimistopäälliköistä taas Liisa Järvisen ja häntä ennen olleen Eila Viitalan, jotka ovat pitäneet arkistoista huolta. Ilves-legenda Aarne Honkavaara saa myös kilpailusihteeriltä isot kiitokset. Honkavaara oli pitänyt kirjaa ja ainestoa yllä. Hänet tunnetaan tilastomiehenä, joka on perustanut esimerkiksi Jääkiekkoliiton tilastointijärjestelmän.
Viita kertoi myös, että Urheilumuseossa digitointia on tehty omana työnään. Vielä entistä laajempaa digitointia varten tarvittaisiin ulkopuolinen rahoittaja.
Urheilumuseo
Urheilumuseo itse on evakossa Helsingin Valimotiellä, kunnes Olympiastadion taas avataan kesällä. Jos ja kun Ilveksen arkistoja haluaa tutkia tarkemmin, on se mahdollista Urheilumuseon kotisivuilla.
Ilveksen arkistot ovat aikamoisen, suorastaan perustavanlaatuisen seikkailun takana ja ne löytyvät täältä.
Ilves haluaa kiittää Urheilumuseota, dosentti Ossi Viitaa, Katja Keskistä, Liisa Järvistä, Eila Viitalaa ja Arne Honkavaaraa sekä lukuisia muita, jotka ovat pitäneet yllä ja huolta Ilveksen arkistoista lähes 90 vuoden ajan.
